Utelias rosvokopla

Kun Eveliina Kauton asuntoon Kukkumäessä astuu sisään, alkaa portin takaa kuulua rapinaa. Utelias otus haluaa päästä tutkimaan tulijaa. Kautto avaa portin ja pikkuruinen fretti-neiti Ronja Ryövärintytär ehtii huomaamatta livahtaa tutkimaan tulijan kenkiä. Se haistelee jalkineita ja tunkee itsensä lähes kokonaan kengän sisään. Kun kenkä on tutkittu, siirtyy Ronja tulijan takille. Takin jälkeen on vuorossa itse tulija.

Eveliina Kautto ja Ronja

Kautto on frettiharrastaja. Hänen luonaan pitää kortteeria Ronja-pennun lisäksi kolme urosta: Kasperi, Jesper ja Joonatan. Poikia ei tulija kiinnosta, vaan ne nukkuvat tyytyväisinä eläinten omassa huoneessa.
– Fretti on kesyhilleri. Se on siis villihilleristä jalostettu kesympi versio, joten ne eivät geneettisesti eroa toisistaan. On kuitenkin eri asia, onko lemmikkinä fretti, jolla on linjassaan villihilleriä vai ei, sillä se vaikuttaa mm. fretin käytökseen, Kautto kertoo samalla, kun seuraa Ronjan touhuja.

Fretinpentu ei ole hetkeäkään paikallaan. Se kiipeilee sohvalla ja tutkii toimittajan laukun – tunkemalla itsensä lähes kokonaan laukkuun. Kun laukku on tutkittu, on toimittajan vuoro. Ronja kiipeää selkää pitkin olkapäälle ja alkaa tutkia hiuksia. Välillä sen viikset kutittavat korvaa, kun se haistelee korvanseutua.
– Se saattaa sitten vähän näykätä korvasta, mutta se ei satu. Mutta että et säikähdä, varoittaa Kautto.

Kasper

Puremalta vältytään. Ensimmäisen fretin Kautto hankki puolisonsa kanssa alkusyksyllä 2015. Ennen Kasperin hankkimista Kautto etsi freteistä tietoa, jolloin selvisi, että Suomessa ei enää ollut fretinpoikasia vapaana. Niinpä Kasperi tuotiin Virosta.
– Aloimme selvittää luotettavia ja hyviä virolaisia kasvattajia. Siellä on kuitenkin monenlaisia kasvattajia, eikä kaikilla ole asiat välttämättä ok, Kautto sanoo viitaten koiramaailmastakin tuttuun pentutehtailuun ja epämääräiseen kasvatukseen.

Usein nälkä kasvaa syödessä. Niin kävin myös Kautolle. Vuonna 2016 huusholliin saapuivat Jesper ja Joonatan. Kautto hankki Jesperin ja Joonatanin Suomen Frettiliitto ry:n (SFL) viralliselta kasvattajalta. Hän suosittelee ehdottomasti liiton kasvattajia, mikäli fretin hankkimista harkitsee. Suomestakin löytyy kyseenalaisissa oloissa kasvatettuja frettejä, mutta ainakin liiton kasvattajat ovat varmuudella luotettavia, heitä kun sitoo liiton säännöt.
– Pari vuotta elettiin poikien kanssa, mutta ajattelin, että jossain vaiheessa haluan myös tytön. Urokset ovat yleensä tuollaisia parikiloisia löllyköitä. Naaraat ovat touhukkaampia ja ketterämpiä, kuin urokset, sanoo Kautto.

Hänellä oli ajatuksena saada poikaporukan aktiivisimmalle jäsenelle, Jesperille, leikkikaveri. Niinpä Ronja muutti laumaan vuonna 2018.

Fretti ei välttämättä sovi ihan kaikille lemmikiksi. Vaikka se on utelias, seurallinen ja leikkisä, se on myös näätäeläimenä haastava.
– Se tutkii pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti asioita ja paikkoja, Kautto kertoo samalla, kun käy keittiössä tarkastamassa, että tiskikoneen luukku on kiinni. Sitten hän jatkaa:
– Jos fretti on päättänyt päästä tutkimaan jotain tiettyä asiaa tai paikkaa, ennen pitkää se kyllä pääsee määränpäähänsä.

Ketterinä eläiminä fretit myös kiipeilevät. Niille ei tuota haastetta erilaiset hyllyt tai keittiön ruokapöydälle pääsy ja ketterimmät kiipeävät vaikka olohuoneen pitkiä verhoja pitkin. Se, miten ketterä kiipeilijä fretti on, vaikuttaa arkeen, esimerkiksi olohuoneen verhojen valintaan.
– Ronja kiipeilisi verhoissa, jos se olisi mahdollista. Siksi meillä on lyhyet verhot, Kautto naurahtaa.

Portin takaa kuuluu taas vaativaa rapinaa, kun pojat ovat heränneet torkuiltaan. Kautto käy avaamassa portin ja pian olohuoneeseen tulee huomattavasti Ronjaa isompi Kasperi. Eveliina Kautto kertoo frettien oppivat hyvin asioita. Porttia raapimalla ne ilmoittavat haluavansa pois huoneestaan. Kun ne tulevat keittiöön ja alkavat tuijottaa omistajaansa, tietää Kautto niiden haluavan ruokaa. Tietyllä tavalla tässä näätäeläimessä yhdistyvät kissan notkeus ja ketteryys, sekä koiran oppimistaito ja ongelmanratkaisukyky. Karkeasti sanoen.

Niin kuin aina lemmikkiä hankkiessa, myös fretin tuloon pitää varautua. Asunto täytyy tehdä mahdollisimman turvalliseksi kesyhillerille. Sen uteliaisuus saattaa johdattaa sen ahdinkoon, ellei kodissa ole huomioitu eläimen loputonta tutkimishalua. Etenkin yhden fretin omistajan täytyy olla myös valmis viettämään aikaan lemmikkinsä kanssa tarjoamalla sille aktiviteettejä sekä seurustelemalla ja leikkimällä sen kanssa.
– Kaikki pienet raot ja kolot pitää tukkia. Jos ei halua fretin kiipeilevän TV-tasolla tai kirjahyllyssä, sinne pääsy täytyy tavalla tai toisella estää. Ovissa kulkiessa pitää muistaa varmistaa, ettei eläin pääse karkaamaan tai jää oven väliin. Tiski- ja pyykkikoneiden luukut pitää muistaa sulkea, samoin WC-pöntön kansi. Jos asunnosta haluaa pitää tietyn osan frettivapaana alueena, parhaiten se onnistuu estämällä eläimen pääsy joko ovella tai portilla, listaa Kautto.

Samoin, kuin kissan- tai koiranpentu, myös pieni fretinpentu täytyy opettaa sisäsiisteyteen. Metodit ovat samat, kuin tutummilla lemmikeillä.
– Aina, kun se on syönyt, juonut, leikkinyt tai herännyt unilta, se nostetaan hiekkalaatikolle, opastaa Kautto.
– Mutta on poikkeuksiakin, jotka eivät ikinä opi hiekkalaatikolle, Kautto kertoo.

Fretti vaatii siis omistajaltaan paljon. Jollei lemmikki opi käyttämään omaa vessaansa, aiheuttaa se siivottavaa.
– Myös freteille ominaisin juttu, ruoan piilottelu, aiheuttaa sotkua.

Petoeläiminä fretit syövät raakaruokaa, jolloin omistajan pitää olla valmis käsittelemään ja säilyttämään lihaa, sekä muun muassa kokonaisia pieneläimiä. Kaikki lemmikkihillerit eivät välttämättä opi olemaan purematta.
– Etenkin jos on pieniä lapsia, pitää lapset opettaa käsittelemään frettiä oikein, Kautto ohjeistaa ja jatkaa:
– Lapsiperheessä fretin jaloittelu asunnossa on syytä suorittaa vanhemman läsnä ollessa, koska fretti voi purra lasta.

Kauton fretit eivät pure kovaa, mutta pahimmillaan fretit voivat aiheuttaa tikkejä vaativia haavoja. Siihen voidaan aika pitkälti vaikuttaa kouluttamisella. Muiden lemmikkien kanssa fretit eivät myöskään välttämättä tule toimeen.
– Parhaiten niiden kaveriksi sopivat kissat tai koirat. Saaliseläimiä, esimerkiksi jyrsijöitä, ei samaan talouteen fretin kanssa suositella, ellei voida varmistaa sata prosenttisesti, etteivät ne pääse tekemisiin toistensa kanssa, Kautto huomauttaa saalistajan ja saaliseläimen yhteiselosta. 

Jollei koko huoneistoa halua tai pysty tekemään fretille turvalliseksi, ihanne olisi tehdä edes yhdestä huoneesta frettihuone. Niiden täytyy päästä jaloittelemaan ja purkamaan energiaa päivittäin ominaiseen tapaan. Pelkiksi häkkieläimiksi ne eivät sovellu. Parhaiten frettiä uuvuttaa ulkoilu.
– Frettejä ulkoilutetaan valjaissa. Sopivia valjaita ei välttämättä löydy eläintarvikeliikkeistä, mutta harrastajat kauppaavat niitä esimerkiksi Frettiliiton Facebook-sivuilla. Myös temppujen opettaminen on hyvää aktivointia, Kautto antaa vinkkejä energian purkamiseksi.

Toisin, kuin kanit tai kesyrotat, fretti ei kuitenkaan jyrsi lattialistoja tai johtoja.
– Se ei ole jyrsijä, eli sen ei tarvitse järsimällä lyhentää hampaitaan vaikka jostain syystä osa ihmisistä niin ajatteleekin, ihmettelee Kautto samalla, kun esittelee Ronjan purukalustoa.
– Näillä on tällaiset petoeläimen hampaat, kuten kissalla tai koiralla.

Mikäli fretteihin haluaa tutustua, Kautto suosittelee hyödyntämään frettipäiviä tai kysymään esimerkiksi Frettiliiton Facebook-sivuilla, pääsisikö jonkun harrastajan luokse käymään.
– Tärkein asia frettien kanssa on oikeanlaisen tiedon hankinta, painottaa Kautto.
– Etenkin jos on harkinnut fretin hankintaa.

Lisätietoa freteistä saa SFL:n nettisivuilta. Kauton frettien elämää voit seurata Facebookista, Instagramista ja blogista Rosvokopla-nimellä.