Ei ole kissaa karvoihin katsominen

Kuka siellä?

Jyväskyläläisellä Mari Karjalaisella on kissa, joka katselee uteliaan tarkkaavaisena tulijaa. Mutta kyseessä ei ihan mikä tahansa katti, vaan sellainen, jolle ei syntymälahjana suotu karvoja.
– Kyseessä on kanadan sfinx -rotuinen kissa, Papu nimeltään. Rodun karvattomuuden aiheuttaa geenimutaatio, Karjalainen kertoo. Kun Karjalaisen lemmikkiä silittää, huomaa, ettei eläin ole aivan ”nahka”, vaan sen ihoa peittää nukka. Kissan iho tuntuu vähän samalta, kuin persikan pinta.

Karjalainen ihastui kymmenkunta vuotta sitten rotuun nähdessään sen edustajasta valokuvan.
– Minusta se oli “niin siisti kissa”! Ajattelin, että joskus kyllä hankin tuollaisen, hän sanoo. Naisen elämäntilanne oli tuohon aikaan kuitenkin opiskelujen vuoksi melko ”epästabiili”, joten oman sfinxin hankinta toteutui vasta vuonna 2016, kun hän muutti Kuopiosta takaisin Jyväskylään.
– Siinä vaiheessa, kun muutto Jyväskylään varmistui, varasin itselleni pennun Kattiklaanin kissalasta Kajaanista. Papun nimi onkin virallisissa papereissa FI*Kattiklaanin Patricia.

Erikoisen näköisen kissan luonnetta kuvataan mm. Suomen Kissaliiton sivuilla ”kissan, koiran, apinan ja lapsen risteytykseksi”.
– Maatiaiskissaan verrattuna se on tosi aktiivinen, osallistuva ja sosiaalinen. Kun tulen töistä, se on aina vastassa ovella, kuvailee Karjalainen lemmikkiään. Eläimenä kissa mielletään itsenäiseksi, mutta Karjalaisen mukaan sfinxit ovat kaikkea muuta.
– Teenpä ihan mitä tahansa – ruokaa, siivoan, luen – tämä on mukana koko ajan, hän kertoo. Karjalainen lisää, että luonteensa vuoksi sfinx vaatii omistajaltaan aktiviteettejä ja leikittämistä. Olohuoneesta löytyykin mm. kiipeilypuu ja tunneli.
– Paljon poissa kotoa olevalle sfinx ei seurallisuutensa vuoksi sovi, huomauttaa Karjalainen.

Koiramaisuus ilmenee Papun noutoleikeissä. Karjalaisen mukaan se rakastaa noutamista ja tuo usein hiusdonitsin suussaan heitettäväksi ja pinkoo hakemaan sitä häntä soikeana kerta toisensa perään.
– Joskus laskin heittokertoja 50:een, eikä vielä ollut kyllästymisen merkkejä, nauraa Karjalainen. Jos emäntä ei jostain syystä heitä hiuslenkkejä, ei Papulla mene tassu suuhun.
– Kuminauhoja se oppi ampumaan puupenkin nupista itsekin, venyttää hampailla tai kynnellä kireäksi ja katsoo valmiiksi ylöspäin, mihin suuntaan kumilenkki sinkoaa.

Lasten ja muiden eläinten kanssa sfinxit tulevat pääsääntöisesti hyvin toimeen, joskin yksilöllisiä eroja tietysti on. Jos sfinxin hankintaa harkitsee, on hyvä tutustua rotuun huolella jo etukäteen ja valita asiallinen kasvattaja. Karjalainen valistaa, että pentu kannattaa ottaa kasvattajalta, joka on huolehtinut esim. sydämen ultraukset jalostuseläimiltä HCM-sairausriskin vuoksi.
– Facebookissa rotuharrastajilla on omia ryhmiä, mistä voi aina kysyä neuvoja, vinkkaa Karjalainen kyseisestä rodusta kiinnostuneille.

Olohoneen lattialla on myös lämpöpeitto.
– Koska tällä rodulla ei ole karvaa, se rakastaa lämpöä. Öisin se tunkee itsensä saman peiton alle ja monesti itse asiassa lämmitän sille saunan, nauraa Karjalainen. Hän kertoo, että lämmittää saunan noin 40 asteiseksi. Siellä mirri viihtyy tunti tolkulla. Myös kylpyhuone on kissin suosiossa.
– Siellä on lattialämmitys.

Sfinx on ilmeikäs kissa.

Jos ulkona paukkuvat oikein kunnon pakkaset, saattaa sisälläkin olla vähän viileää. Tällöin omistaja pukee lemmikilleen villapaidan. Karjalainen kertoo, että tämän rodun edustajan kanssa ei voi ulkoilla, ellei lämpötila kipua hellelukemiin. Lisäksi kelin pitää olla tyyni. Mutta kun sääolosuhteet ovat suotuisat, sfinx ulkoilee mielellään valjaissa. Silti myös kesähelteellä kissalla täytyy olla päällä jokin ohut vaate suojaamaan ihoa auringon polttamilta.
– Viime kesä oli oikein optimaalinen säiden suhteen. Silloin ulkoiltiinkin paljon, käytiin puistoissa ihmettelemässä räkättirastaita ja sen sellaista, muistelee Karjalainen. Ihmisten ilmoilla kisun kanssa ulkoillessaan Karjalainen sai osakseen huomiota.
– Yllättävän moni tuli kysymään, että onko se kissa vai koira, hän kertoo. Karjalainen huomasi menneenä kesänä, että karvaton, ET:n, Star Warsin Yodan ja Gremlinsin riiviöiden sekoitukselta näyttävä kissa jakaa ihmisten mielipiteet.
– Toisen mielestä ne ovat siistin näköisiä, joku toinen taas kokee sfinxin rumaksi.

Miten karvattoman kissan turkkia – tai siis tämän rodun ollessa kyseessä nahkaa – hoidetaan? Karjalainen kertoo, että sfinxin ihoa ei tarvitse rasvata.
– Mutta pesua nahka vaatii silloin tällöin talinerityksen vuoksi. Muuten vaaleisiin tekstiileihin jää unipaikoille rusehtavat jäljet. Pesu ei ole kissoille tyypillisesti mieleistä, mutta pienellä protestoinnilla Papu kuitenkin pesut hyväksyy, kun tietää pääsevänsä sen jälkeen lämpimään saunaan. Kynsien leikkaus sujuu ongelmitta, Papun emäntä kertoo hoitotoimenpiteistä.