Jäsenkorjausta Kangaslammella 15 vuotta

Kansanperinteen taitaja, jäsenkorjaaja Jarmo Pihlavamäki muutti Kangaslammelle noin 15 vuotta sitten pätevöidyttyään ensin lukuisilla kursseilla. Laikuttajantien hoitohuoneessa on sinä aikana saanut avun vaivoihinsa lukematon määrä ihmisiä. Kaikki alkoi omista vaivoista metallialalla.
– Kärsin selkäviasta itse metallimiehenä paljon. Viimein selkä petti lopullisesti. Jouduin jättämään metallityöt ja jäin sairaseläkkeelle. Kun en kuitenkaan osannut olla ihan jouten, niin soitin eläkejärjestöön ja kysyin saanko tehdä mitään työtä. Luvan saatuani rupesin ensin tekemään karaokehommia ja sen jälkeen löysin Kanariansaarilla Heikki Näsman -nimisen herrasmiehen, joka tiesi sanoa, että minusta tulee jäsenkorjaaja.
– Ensin menin kalevalaisen jäsenkorjauksen oppiin ja sain tietää, että Leila Kattilakoski on ne tehnyt. Leila kertoi järjestämistään kursseista. Päätin lähteä Leilan matkaan oppimaan jäsenkorjausta. Jatkokursseilta valmistuin perinteiseksi jäsenkorjaajaksi. Myöhemmin pätevöidyin myös vyöhyketerapeutiksi ja hierojaksi. Hermoratahierontakin alkaa olla hallussa. Käyn kursseilla ympäri Suomea ja opetan myös taitoja toisille. Jyväskylässä on jo puolenkymmentä kouluttamaani jäsenkorjaajaa. Lisäksi heitä on mm. Saarijärvellä, Karstulassa ja Varkaudessa. Joku on kysynyt olenko kansanparantaja? Kunpa uskaltaisin sitä käyttää. Itse käytän itsestäni nimitystä kansanperinteen taitaja. Se on nykyaikaa ja tätä elämää.
– Meillähän ei ole mestareita, koska me on lähdetty siitä, että mestari on tuolla pilven päällä ja me ollaan tällaisia tavallisia tamppaajia.

Pihlavamäki on oman kylän miehiä ja sellaisena pysyy, vaikka siirtää hoitohuoneensa Vaajakoskelle.
– Olen Kypärämäen Kypärätieltä syntyisin. Ihan niistä puutaloista siellä. Meillä oli isä, äiti, kahdeksan lasta ja kokonaista 34 neliömetriä käytettävissä. Kylmä vesi ja vessa, mutta puulämmitys, eikä edes jääkaappia.
– Kangaslampi tuli kuvioihin noin 15 vuotta sitten. Tämä ei ollut silloin mikään hyvämaineinen paikka, mutta olen kyllä ollut tyytyväinen ja onnellinen täällä. Täällä on kaikki. Laikuttajantien väki on ollut ollut hienoa. On kaikin puolin minua auttanut ja tukenut. Ollaan sitten oltu mukana ja paistettu pihassa makkaraa hienossa grillissä.

– Nyt tämä muutto Vaajakoskelle on herättänyt kummastusta. Mulla vaan on ollut niin kova kaipuu omakotitaloon, että se voitti asumisen kerrostalossa Kangaslammella. Työn kannalta nuo välimatkat eivät ole nykyisin esteenä. Moni kanta-asiakas on sanonut tulevansa perässä. Työ jatkuu 19.2. uudessa osoitteessa Mäkitie 5 Vaajakosken Tölskässä. Siellä on semmonen pieni talo, jossa aion jatkaa. Siellä on hoitohuone ja “miesluola”. Se on lähinnä autotalli, johon ei tietenkään auto mahdu, mutta haluan käyttää puun-  ja metallintyöstövälineitä. Semmonenkin ihmeellisyys sinne tulee, kuin ahjo. Ja täydelliset sepän työvälineet. Jäsenkorjaajankin pitää välillä kilkutella ajankulukseen. Asiakkaita otan vastaan neljänä päivänä viikossa. Yritin vähentää sen kahteen päivään, mutta ihmiset eivät mahdu kahteen päivään.

– Teen melkein sataprosenttisesti perinteistä jäsenkorjausta. Tietysti, jos halutaan, teen myös hierontaa, mutta yleisesti ihmiset tulevat hoitoon tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Paljon on myös stressaantuneita, jotka etsivät rentoutumista ja virkistymistä. Joillakin on tarve keskustella. Puheliaana miehenä voin auttaa siinäkin. Tämä on mielenkiintoinen työ, koska ei ole niin tyhmää ihmistä, ettei häneltä voi jotain oppia. Mulla on ollut ihmisiä monttumiehestä tohtoreihin ja kaikkea siltä väliltä, ja jokaiselta olen jotain oppinut.
– Periaatteessa voin auttaa kaikkia, mutta joskus joudun sanomaan, että nyt ei käy. Erityisesti jos on iäkäs ihminen, osteoporoosia tai vastaavaa, joudun sanomaan, että ei käy. Flunssaisena tai kuumeisena ei missään tapauksessa saa mennä hierontahoitoihin, koska se kaksinkertaistaa ongelman. Se laittaa aineenvaihdunnan toimimaan, eikä ole hyväksi.
– Palaute on ollut myönteistä. Ihmiset ovat saaneet avun vaivoihinsa. Siitä pitää olla kiitollinen, mutta nöyrä, kun tietää, että Jumalaksi minusta ei ole. En pysty ihan kaikkia parantamaan kuitenkaan, mutta jos yhtäkin pystyn auttamaan, niin tavoite on saavutettu.

Vuosien varrella Pihlavamäellä kypsyi ajatus kehittää väline, jolla kuka tahansa pystyy omatoimisesti saamaan apua vaivoihinsa. Syntyi Mutjutin.
– Myynnissä oli kalvohierontarautoja, jotka maksoivat 350 euroa. Ajattelin, että ne on kyllä liian kalliita tavalliselle ihmiselle. Siitä rupesin kehittelemään muovista vastaavaa ja kahdeksan, yhdeksän prototyypin jälkeen syntyi Mutjutin. Kalvohierontavälineellä voi itse hoitaa penikkatautia, tenniskyynärpäätä ja kaikenlaisia muita asioita. Mutjuttimia on maailmalla jo lähes 40 000. Myyntiä hoitaa kaksi päätoimista edustajaa. Kaikki hyödyttävät Suomen taloutta, sillä Mutjuttimia tehdään Ylistarossa. En hyväksynyt Kiina-vaihtoehtoa. Netistä sen löytää osoitteella mutjutin.fi.

Moni tuntee Pihlavamäen Mourulan vaarina. Tämä nimi johtaa Alarik Mourulan pyörittämään karaokeen.
– Mourulan vaari tuli siitä, että aikoinaan halusin karaoken pyörityksessä erottua toisista Arskan, Penan, Ritun ynnä muiden karaokeista. Keksin isän toisesta nimestä Alarik Mourulan, joka jää mieleen. Eläkeikä toi siihen puolestaan sen vaarin. Sillä se on mennyt ja luulen, että enemmistö tuntee minut paremmin Mourulan vaarina, kuin Jarmo Pihlavamäkenä.
– Olen pitänyt puheita juhlissa ja hautajaisissa. Laulua harrastan myöskin erilaisissa tilaisuuksissa. Vaimo on ollut säestäjänä, mutta juuri nyt ei ole kosketinsoittimia. Mutta jos paikassa on piano, niin sitten se käy. Kymmenen vuotta Jyväskylän kansalaisopiston karaokekurssin opettajana paljasti, että kaikenlaiset ihmiset laidasta laitaan haluavat laulaa. Suomalaiset tykkäävät varsinkin melankolisesta musiikista, tangoista ja elämänkohtaloista. Joku Elämän valttikortit kuvasta suomalaista tunnetta, mutta laulullahan voidaan ilmaista iloa tai surua ja kaikkea siltä väliltä. Kaikista meistä tulee laulajia. Tosin en voi sanoa tuleeko hyviä vai huonoja, mutta laulajia tulee. Mulla oli 10 vuotta eräs henkilö kurssilla, ja hän lauloi tullessaan Hopeista kuuta samalla tavalla kuin minun lähtiessäni, mutta laulaja tuli!

Esimerkki internetin ihmeellisestä maailmasta on se, että naputtelemalla Googleen sanan Mourulanvaari saakin tulokseksi kaikkea muuta kuin Pihlavamäkeä.
– Norjalaiset kaappasivat domainin, koska unohdin Teneriffalla laskun maksamisen. Heti yhden päivän jälkeen se oli kaapattu, ja nyt sieltä tulee kaikenmaailman roskapankkijuttuja. Mutta nyt osoite on entistä parempi: jäsenkorjausta.fi ja sieltä löytyy tietoa. Puhelimet toimivat niin kuin ennenkin: 044-5224496 ja 040-1488296. Sähköposti ei ole niinkään hyvä, koska puhelimessa voi paremmin keskustella asiasta.

Pihlavamäelle jää hyvät muistot Kangaslammesta. Tässä hänen terveisensä kaikille:
– Pitäkää lippu korkealla! Älkää koskaan antako myöten, että Kangaslampi ei olisi hieno paikka. Se todella on sitä! Täällä on kivoja ihmisiä! Täällä on kiva asua!Jos haluat nähdä Jarmo Pihlavamäen livenä, niin tästä:


Teksti ja kuvat: Markku Saarinen