Sähköauto ja ympäristöystävällisyys

Fossiilisista polttoaineista halutaan eroon, mutta akkukäytöisillä autoilla tuskin pelastetaan Maapalloa. Suurkaupunkien ilmanlaatu paranee kyllä huomattavasti, mutta ympäristön kustannuksella.

Tällä hetkellä sähköautot ovat automaailman kuumin trendi. Kuluttaja haluaa auton, joka ei tuota päästöjä, mutta jolla pääsisi yhtä pitkälle, kuin fossiilista polttoainetta käyttävällä autolla. Ja siinä kohtaan törmätään ongelmaan. Jos sähköautolla pääsee yhdellä latauksella 600 kilometriä, sen ympäristöystävällisyys on kadonnut. Täytyykö sähköautolla päästä 600 kilometriä? Kuinka moni suomalainen kuluttaja käy edes yhden kerran vuodessa esimerkiksi Lapissa? Tutkimusten mukaan keskivertoautoilija ajaa autollaan vuodessa noin 14 000 kilometriä, joka on noin 40 kilometriä päivässä. Eikö silloin keskivertoautoilijalle riittäisi auto, jonka toimintasäde on 100 kilometriä? Päivittäiset työmatka-, kauppa- ja harrastusmatkat pystyisi ajamaan mainiosti ja yön aikana akku latautuisi taas seuraavaa päivää varten. Ongelmaksi muodostuvat kuitenkin pidemmät matkat, mutta edelleen voidaan esittää kysymys, että tarvitsetko sähköauton, jolla pääsee 600 kilometriä, jos sinun pitää muutaman kerran vuodessa päästä yli 100 kilometrin päähän? Audi toi markkinoille e-tron -sähkökatumaasturi. Auto painaa hulppeat 2600 kiloa ja yhdellä latauksella pääsee 417 kilometriä. Eli vielä ollaan kaukana 600 kilometristä.

Sähköauton suurin ongelma on akku, tai oikeammin akut. Jotta sähköautolla pääsisi pitkälle, tarvitsee akkukapasiteettia kasvattaa reippaalla kädellä. Se taas tuo autoon lisää painoa, mikä taas luo tarpeen isommalle sähkömoottorille, joka taas lisää sähkön tarvetta ja lisää akkukapasiteetin tarvetta. Sähköautot ovat painavia ja sen takia niiden materiaaleiksi pyritään valitsemaan mahdollisimman kevyitä materiaaleja, kuten alumiinia, hiilikuitua yms., mutta perinteistä peltiä kevyemmät materiaalit nostavat sähköauton hintaa. Juuri auton fyysisen painon vuoksi syntyy ikävä kierre: Mitä enemmän painoa, sitä isompi moottori ja suurempi energiankulutus. Lisäksi myös sähköauton käyttämä sähkö täytyy tuottaa jotenkin.

Tällä hetkellä akut ovat pääosin litium akkuja. Litium on siitä ongelmallinen aine, että se on aina sitoutuneena johonkin, eikä sitä näin ollen voi loihia, kuin esimerkiksi kivihiiltä tai kultaa. Käytännössä litium pitää irrottaa suolasta. Tuhatta (1 000) litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa (2 000 000) litraa vettä. Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin. (Yhden Teslan akkujen takia täytyy haihduttaa 80 000 litraa vettä.) Litiumin kilohinta on tällä hetkellä noin 100 euroa. Tätä valkoiseksi kullaksi kutsuttua litiumia tuoteaan pääasiassa alueilla, joissa on muutenkin pulaa makeasta, puhtaasta juomavedestä.

Autojen päästövertailussa olisi huomioitava auton koko elinkaari. Jos päivän ajot onnistuvat alle 15 kWh:n akulla, on sähköauto normaalia polttomoottoriautoa ympäristöystävällisempi jo 25 000 ajokilometrin jälkeen. Keskikokoisessa sähköautossa tarvitaan jo 100 000 ajokilometriä.

Akut valmistetaan pääosin Kiinassa, missä hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa Co2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden. Esimerkiksi aiemmin mainitun Audi e-tronin 95 kWh akku on päästänyt ilmaan jo 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään.

Sähköautoja markkinoidaan vertaamalla niitä polttomoottriautojen aiheuttamiin päästöihin ajon aikana. On selvää, että tällaisissa vertailuissa sähköauto on aivan ylivoimainen voittaja, sillä sähköautosta ei käytössä aiheudu päästöjä. Mutta jos vertailu tehdäänkin elinkaaripäästöissä, ei sähköauto näytäkään enää niin ympäristöystävälliselle.

Sähköautojen ympäristöystävällisyyttä nakertaa myös auton valmistuksessa käytetyt materiaalit. Normaalin polttomoottoriauton osat päätyvät kierrätyksessä takaisin uusien autojen valmistukseen (varsinkin teräs ja kupari kiertävät erittäin tehokkaasti). Sähköautojen kierrätys on vielä täysin lapsenkengissä ja huonoiten kiertävät eniten ympäristöä valmistusvaiheessa kuormittavat akut. Tutkimusten mukaan vain noin 10 % Euroopassa käytettävistä akuista kierrätetään. Tämän analysin perusteella polttomoottoriauto, josta vain moottori muutetaan sähköllä toimivaksi, ei pelasta Maapalloa.

Ylen toimittaja Marcus Ziemann kirjoitti todella hyvän analyysin sähköautojen ympäristöystävällisyydesä. Voit lukea analyysin tästä.