Joulusauna oli aikoinaan tärkein joulun perinne

Monille joulusauna ei ole mikään tavallinen “lauantaisauna”, vaan se on ollut ja on edelleen vuoden “arvokkain” saunassa käynti. Joulusaunaan on aina liittynyt paljon erialisia tapoja ja uskomuksia. Tässä muutamia joulusaunaan kuuluvia, tai kuuluneita tapoja.

Joulusaunassa ollaan hiljaa
Jos joulusaunassa höpötti, joutui kesällä itikoiden syömäksi. Myös haltiat saattoivat pitkin vuotta aiheuttaa joulusaunassa höpöttäjälle erilaisia pieniä onnettomuuksia. Vaikka näihin vanhoihin uskomuksiin ei uskokaan, kuulostaa hämyisessä saunassa hiljaa löylyistä nauttiminen rentouttavalle.

Hankeen kieriskelemään
Joulusaunasta täytyi mennä hakeen kieriskelemään. Tällä tavalla puhdistettiin ruumiin lisäksi myös sielu sinne vuoden aikana kertyneestä “liasta”. Nykytietämyksen mukaan hangessa kierimiselle on ihan terveydellisetkin syyt, sillä kylmässä lumessa kieriskely vilkastuttaa pintaverenkieltoa ja kiihdyttää aineenvaihduntaa. Viime vuosina jouluna hangessa kieriskely ei ole lumenpuutteen vuoksi ollut itsestäänselvyys kaikkialla Suomessa.

Joulusaunassa ei saanut viheltää eikä kiroilla
Jos joulusaunassa vihelsi tai kiroili, oli se kuin suora kutsu vanhalle Vihtahousulle. Suositeltavaa oli, että saunoja tarttui koivuvastaan ja vastoi Vihtahousun pois saunasta ja näin turvasi “piruttoman” joulun.

Sauno jouluna ajoissa
Joulusaunaan täytyi kiirehtiä jo viimeistään iltapäivällä, sillä joulupöytään ei kenenkään sopinut tulla, ellei ollut käynyt saunassa puhdistautumassa. Sitä paitsi, ihmiset eivät olleet ainoat kylpijät, vaan illan hämärtyessä saunaan saapui talon muuta väkeä ja heille täytyi antaa saunarauha.

Jätä saunaan löylyä myös tontuille ja haltioille
Tontut ja haltiat saunoivat aina talonväen jälkeen ja voi sitä taloa joka ei heille löylyä jättänyt! Sellaista taloa, missä haltioita ja tonttuja odotti kylmä sauna, kohtasi huono onni ja onnettomuus seuraavana vuotena. Jossain päin Suomea uskottiin myös, että vainajat käyvät iltamyöhään talonväen jälkeen saunomassa. Ja sellaiset talot, jossa haltiat, tontut tai kuolleet esi-isät saivat hyvät löylyt, seurasi onni ja rikkaus seuraavana vuonna.

Jätä saunaan lasi kaljaa ja saunavihta
Näillä toivotettiin saunatonttu tai -haltia tervetulleeksi saunaan. Saunatonttu kylpee saunassa viimeisenä ja kyllähän hän oli oluensa ja vihtansa ansainnut.

Muista jättää pellavapyyhe roikkumaan naulaan
Joulusaunassa piti käyttää pellavaista pyyhettä tai laudeliinaa. Kun se jätettiin naulaan roikkumaan saunomisen jälkeen, takasi se talolle hyvän sadon seuraavan vuonna.

Tapaninpäivän aamusauna
Jouluna ei kyläilty, eikä käyty edes naapurissa. Mutta Tapaninpäivää on perinteisesti vietetty iloisissa merkeissä ja päivään on liittynyt paljon pilailua. Esimerkiksi Savossa oli tapana aikaisin Tapaninpäivän aamuna livahtaa lämmittämään naapurin sauna. Kun sauna oli lämmin, käytiin pyytämässä naapuri saunomaan.

“Ensin käyvvään saunassa, sitten syyvvään vasta. Ja sen jäläkeen käyvvään ruuan piäle makkoomaan.” Nautinnollisia joululöylyjä kaikille!