Parasite

Kuva: Finnkino

Tiedot

Ensi-ilta: 31.1.2020
Genre: Komedia, draama, jännitys
Ikäraja: 16 (väkivalta)
Kesto: 2 t 11 min
Levittäjä: Oy Future Film Ab
Ohjaaja: Joon-ho Bong
Pääosissa: Kang-Ho Song, Sun-Kyun Lee, Yeo-Jeong Cho, Woo-Shik Choi, So-Dam Park, Jung-Eun Lee, Hyae-Jin Chang

Synopsis:
Ki-taekin (Kang-ho Song) koko nelihenkinen perhe on työtön ja köyhä. Tulevaisuus näyttää synkältä, kunnes onnellisen sattuman ja ystävän suosituksen ansiosta perheen vanhin poika Ki-woo (Woo-Shik Choi) onnistuu saamaan työpaikan Parkin perheestä yksityisopettajana. Työpaikka luo toiveita säännöllisistä tuloista. Perheensä suuret odotukset ja väärennetty koulutodistus mukanaan Ki-woo menee varakkaan Parkin perheen kotiin haastatteluun. Kahden perheen kohtaaminen käynnistää hallitsemattoman tapahtumaketjun, jolla on arvaamattomia seurauksia.

Parasite palkittiin Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnolla, Kultaisella palmulla keväällä 2019.”

Parasiten nähtyä ei tarvitse ihmetellä, miksi se sai Cannesissa Kultaisen palmun tai miksi sillä on kuusi Oscar-ehdokkuutta. Hollywood on tuottanut huijarielokuvia pilvin pimein, mutta Parasiten idea on uudenlainen. Tämä elokuva on samaan aikaan hauska, traaginen, jännittävä ja paikoitellen jopa raaka. Ennakkoasenne saliin astuessa oli taattu, koska kyseessä on etelä-korealainen elokuva. Käsitykset Aasiasta tulevista elokuvista ovat pitkälti karateka-tyylisiä “hypi, pompi, potki”. Parasite murskasi kuitenkin ennakko-odotukset.

Tarina alkaa, kun perheen poika tarttuu pieneen onnenkantamoiseen, josta käynnistyy mukaansa tempaava tarina. Elokuvassa seurataan ensin yhden, sitten kahden ja lopuksi kolmen perhekunnan tarinaa, jotka nivoutuvat sattumien summana yhdeksi tarinaksi. Valkokankaalle tulee lähes jatkuvalla syötöllä uusia juonenkäänteitä ja yllätyksellisiä tapahtumia on jokaisen oven takana. Koska kyseessä on korealainen elokuva, ei siihen ole Hollywoodin tyyliin ympätty pakollista rakkaustarinaa eikä liian onnellista loppua.

Elokuva luo mielikuvat luokkaeroista upeasti. Köyhällistöalueella on synkkää, sumuista ja likaista, kun taas rikkaiden alueella paistaa aurinko ja kaikki on kaunista ja siistiä. Yksi hauska yksityiskohta elokuvassa on puhetapa: Siinä, missä tavan rahvas puhuu koreaa, käyttävät menestyneet kielessään runsaasti englannin kielestä otettuja sanoja. Pieni kikka, mutta mielikuva luokkaerosta vahvistuu.

Yli kaksituntinen elokuva olisi saatu muutaman kohtauksen typistämisellä tai peräti kokonaan pois jättämisellä lyhentää jonkin verran juonenkuljetuksen kärsimättä. Mutta Parasite on kyllä leffa, jollaista ei välttämättä koskaan aiemmin ole nähty.