Jyväskylä palkkaa hoitajia täsmäkoulutuksen avulla

Viestit kunnista kertovat, että sijaispula on jatkuva ongelma vanhusten kotihoidossa. Sijaisten etsiminen teettää töitä niin pienillä kuin suurillakin paikkakunnilla. Sijaispula on tuttua myös Jyväskylälle, vaikka kaupungin vanhuspalvelujen palkkalistoilla on vuosiloma- ja muita pitempiä sijaisuuksia varten omaa varahenkilöstöä ja työntekijöitä etsimään on palkattu myös rekrytoinnin esimies, uutisoi Yle.

Jyväskylä kokeilee tänä keväänä uutena keinona hoitajien täsmäkoulutusta rekryopintojen avulla. Soveltuvuuskokeiden avulla valittiin kymmenen opiskelijaa maaliskuussa alkavaan rekrykoulutukseen. Työvoimakoulutus (rekryopinnot) kestävät kolme kuukautta, jonka jälkeen opiskelijat siirtyvät kaupungin kotihoitoon oppisopimuskoulutukseen.
– Saadaan sen kolmen kuukauden aikana jo selkeästi näille tuleville työntekijöille tieto siitä, minkälaista se työ oikeasti on, palvelujohtaja Maarit Raappana Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palveluista kertoo Ylelle.

Jyväskylän kaupunki on tilannut koulutuksen ammattiopisto Gradialta. Apuna on Jyväskylän TE-toimisto ja kuluihin osallistuu myös Keski-Suomen ELY- keskus, Ylen uutisesta selviää.

Hoitajapula tuskin vähenee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n vuonna 2018 tehty tutkimus osoitti, että kotihoidossa on nyt entistä heikkokuntoisempia ja paljon palvelua tarvitsevia vanhuksia. Kotihoitoon tarvitaan siis lisää hoitajia, mutta ongelmaksi muodostuu sekä työvoima-, että rahapula.

Kuntien epävakaa tilanne on johtanut siihen, ettei paikkoja uskalleta vakinaistaa. Keski-Suomen kunnat ovat vakinaistaneet hoitajia sitä mukaa kuin talous on sen sallinut. Esimerkiksi Jyväskylä vakinaistaa kesällä joukon pitkäaikaisia sijaisiaan. Susanna Lehtonotko Konneveden vanhuspalveluista sanoo, että kotihoidon työntekijät ovat olleet kuntien säästötalkoiden kohteena.
– Heidän oletetaan jaksavan repiä omasta selkänahastaan säästöt kuntien talouteen. Vaateita kuten kirjaamisia ja koulutusta tulee koko ajan lisää, ja nämä kaikki pitää ehtiä tekemään hoitotyön ohessa, Lehtonotko luettelee.

Maarit Raappana lähettää terveisiä myös päättäjille: nyt tarvittaisiin pykälien lisäksi käytännön toimia hoitajatilanteen helpottamiseksi.
– Vaikka valvontaa ja sitä kautta paineita on lisätty niin ei se ole lisännyt euroja, Raappana toteaa.